maanantai 20. heinäkuuta 2015

Finntriathlon Joroinen 2015 kisaraportti

Sportyfeel Finntriathlon Joroinen 2015
Puolimatka: uinti 1,9km + pyöräily 90km + juoksu 21,1km

Tämä oli minulle toinen kerta Joroisilla ja samalla elämäni toinen puolimatkan kisa. Viime vuonna tavoitteenani oli maaliin pääsy ja se onnistuikin tuolloin ajassa 5.51. Tänä vuonna treenit ovat tähdänneet nopeuden lisäämiseen ja kisassa oli tarkoitus ottaa miehestä kaikki irti.

Vuoden 2014 kisaa varten treenit olivat olleet pääosin hyvin kevyttä PK-treeniä, tähtäimessä oli tuolloin puolimatkan läpäisy hyvällä fiiliksellä. Vuoden 2015 alusta otin PK-treenien lisäksi mukaan nopeutta lisääviä harjoitteita. Treenit siis olivat rankempia mutta lapsiperheen arkea pyörittäessä lihashuolto ja yöunet jäivät aivan liian vähälle. Talvi 2015 meni kuitenkin treenien osalta mainiosti, voimatasot olivat ennätyslukemissa ja pyöräilykunto parani trainerilla. Uintikuntokin tuntui olevan kohdallaan, satasen ennätys altaassa parani yli kymmenen sekuntia. Myös juoksulenkkejä oli ohjelmassa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lumien lähdettyä ilmeni kuitenkin merkittäviä polvivaivoja, jotka varjostivat oikeastaan koko loppukevään ja kesän treenejä. Kokeilin keväällä myös siirtymistä vähemmän vaimennettuihin lenkkareihin ja tämän seurauksena oikean jalan sääri kipeytyi ja esti käytännössä juoksuharjoittelun kokonaan.

Ennen tämän vuoden kisaa fiilikset olivat siis hyvin kaksijakoiset. Tiesin olevani kohtuullisessa kunnossa, mutta jalat eivät oikein pysyneet vauhdissa mukana. Päätinkin jo hyvissä ajoin panostaa kaikki paukut uintiin ja pyöräilyyn. Juoksusta olisi sitten vain selviydyttävä läpi.

Kisa-aamu valkeni Joroisilla aurinkoisena ja fiilis oli heti aamusta erinomainen. Siirryimme lets gou -porukalla hyvissä ajoin Valvatuksen rantaan ja teimme siellä vielä viimeiset kalustotarkastukset. Tämän jälkeen olikin aika vetäistä märkkärit päälle ja käydä järvessä verryttelemässä. Oulun korkeudella kesä on ollut todella viileä ja järvivesikin on ollut kylmää. Joroisten auringonpaiste ja Valvatuksen lähes 20 asteinen vesi olivat erittäin miellyttävää vaihtelua tähän.

Ja ei kun lähtölaukausta odottamaan. Karsinassa oli tungosta ja päätin hakeutua aika eteen, taisin olla lähdössä noin viidennessä rivissä. Heti startin jälkeen tungos oli pahempi kuin missään kisassa tätä ennen.

Starttivideo - Kuvaaja Sami Silto

Kättä ja jalkaa oli joka puolella ja omaan uintirytmiin pääseminen oli haastavaa. Tätä räpiköintiä oli oikeastaan koko ensimmäinen 550 metrin pituinen suora ensimmäiseen kääntymiseen asti. Ja mutkan jälkeen kaikki ruuhka hävisi kuin taikaiskusta. Iskuista puheenollen sain alun rytäkässä melkoisen tällin kanssakisaajan nyrkistä suoraan korvaan. Piti ihan tunnustella siinä uinnin lomassa onko korva vielä tallella, niin kova tälli oli.

Alun hässäkän jälkeen uinti sujui hyvin omalla rytmillä ja nousin vedestä ylös ajassa 35:35. Vaihtoalueella kaikki eteni myös suunnitelmien mukaan ja pääsin pyörän selkään ongelmitta.

Keskittyneenä pyörää kohti - Kuva: Finntriathlon

Pöräilyn alussa sykkeet olivat tosi korkealla ja pyrin tasailemaan niitä ensimmäisen viiden kilometrin matkalla. Olin ajatellut polkevani reitin läpi hyvällä sykkeellä ja noin 32km/h keskinopeudella. Ensimmäisten kilometrien aikana pyörä tuntui kulkevan niin kevyesti, että päätin vain antaa mennä ja katsoa lopuksi miten kävi. Sykettä tarkkailin jonkin verran, lähinnä pyrin pitämään sykkeet reilusti VK-alueen puolella.

Joroisten kisan ja pyöräilyosuuden ollessa kyseessä ei voi välttyä peesikielto-keskustelulta. Itse pyrin noudattamaan 10 metrin väliä edessä olevaan niin hyvin kuin mahdollista. Väkeä oli reitillä niin paljon, että tämä ei ihan joka kohdassa ollut mahdollista. Edellisenä vuonna porukkaa tuli jatkuvasti ohi, tänä vuonna sain myös itse olla ohittamassa selkä edellä vastaan tulevia. Energiatankkaus pyörän päällä onnistui etukäteen laaditun suunnitelman mukaan, urheilujuomaa säännöllisesti ja geeliä 15km välein. Olin tosin suunnitellut ottavani geelien yhteydessä vettä, mutta järjestäjän tarjoama urheilujuoma oli niin laimeaa, että päätin jättää takatelineessä olleen vesipullon rauhaan. Tämä oli myös ensimmäinen kisa, jossa tyhjensin geelit etukäteen runkoputken aero-pulloon ja täytin loppuosan vedellä. Geelien nauttiminen tällä tavoin oli erinomaisen helppoa ja sotkutonta :) Pyöräilyosuus oli omalta osaltani nopein koskaan ajamani 90km siivu ja siihen kului aikaa 2h 36min. Tämä tarkoittaa hieman alle 35km/h keskinopeutta. Tuntui kuin pyörä olisi lentänyt eteenpäin.

Tulossa vaihtoon pyöräosuudelta, pikkasen näemmä puhalluttaa. Kuva: Mika Martikainen / murtokohta.fi

Juoksuosuuden vaihtoon tullessa oli pientä jännitystä ilmassa, en ollut ihan varma onnistuuko juoksu vai meneekö homma kävelyksi. Lähdin rauhassa liikkeelle noin 5.40 min/km vauhtia ja tämä tuntui hyvältä. Lujempaa en olisi varmaan päässyt, mutta missään vaiheessa ei myöskään ollut kramppeja tai muita ongelmia. Yleisön kannustus reitin varrella oli mahtavaa ja huolto toimi erittäin hyvin. Erityisesti OTC:n kannustajia tuntui olevan paljon reitin reitin varrella.

Juoksun 2. kierrokselle lähdössä. Kuva: Mika Martikainen / murtokohta.fi

Jalat ja varsinkin etureidet olivat jo ensimmäisen 7km jälkeen melko tyhjät, mutta sain kuitenkin pidettyä vauhdin tasaisena ja fiilikset koholla. Vasta tässä vaiheessa katsoin ensimmäisen kerran kokonaisaikaa ja hoksasin, että viiden ja puolen tunnin alitus olisi hyvinkin mahdollista. Porukkaa tuli koko juoksuosuuden ajan ohi vasemmalta ja oikealta ja oma juoksu tuntui pelkältä hölkkäilyltä. Juoksu onkin tällä hetkellä selkeästi jäljessä muuta tekemistä, toisaalta lähes 2kk juoksutauko ennen kisaa ei voi olla näkymättä askelluksessa.

Vielä se viimeinen kierros jäljellä. Kuva: Mika Martikainen / murtokohta.fi

Viimeisellä kierroksella vauhti vähän hiipui, mutta maali lähestyi vääjäämättä. Oikeastaan viimeisen kierroksen ajan nautin juoksusta, hyvästä kelistä ja muistelin lukuisia urheilun parissa vietettyjä hetkiä kuluneen vuoden varrelta. Saavuin hyvävoimaisena maaliin ajassa 5h 22min! Eipä muuta kuin mitali kaulaan, finisher-paidan noutoon ja vaihtamaan kisakuulumisia vanhojen ja uusien tuttavien kanssa. Juoksuun meni lopulta aikaa 2h 3min ja viime vuotinen kisan kokonaisaika alittui lähes puolella tunnilla :)

Kiitos Joroinen ja Finntriathlon! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia haasteita. Ensimmäisenä taitaa olla ohjelmassa jalkojen kuntoutusta ennen seuraavien tavoitteiden lukkoon lyömistä.

  //Timo

Kisan jälkeen. Taustalla legendaarinen Hotelli Joronjälki. Kuva: Perttu Hietala