Finntriathlon Joroisilla 20.7.2013
Vahvat Juoksijat osallistui kahden edustajan voimin tämän vuoden Finntriathloniin Joroisilla, tässä triathlon -ensikertalaisen tarinaa koitoksesta.
---
Valmistelut kisaan jäivät hieman vaillinaiseksi, kun viikko ennen kisaa nappasin etelänmatkan tuliaisina itselleni kunnon flunssan. Luvassa oli siis lepoa ja niistämistä viimeistelyharjoitusten sijaan. Toisaalta, eipä tullut sitten turhaan revittyä ennen tulevaa koitosta.
Matkaan lähdettiin perjantai-aamuna Oulusta Varkautta kohti jossa majoituimme. Kamat hotellille ja sen jälkeen Joroisille kuulemaan kisainfoa ja ilmoittautumaan. Perjantai meni muutenkin melkoisen edestakas suhauksen merkeissä, kun kamoja piti toimittaa sinne sun tänne, pyörää katsastaa yms. Tuttuni tuumasikin että triathlonin neljäs laji on logistiikka ;) Kun pyörä oli sitten telineissä Valvatuksella oli aikaa käydä katsastamassa uintirataa rannalta käsin. Jotenkin tarkastelu auttoi tulevan uinnin hahmottamista kun rata poijuineen näkyi kokonaisuudessaan, eihän se nyt niin kamalan pitkä olekaan ;) Sitten takaisin kohti Varkautta ja hotellille unta yrittämään klo 23 aikoihin. Toisin kuitenkin kävi ja yö meni tuijotellessa kelloa tasaisin väliajoin. Kisajännistystä? Kyllä :)
Lauantai-aamu koitti ja aamiasen jälkeen kohti kisapaikkaa. Auto parkkiin kisakeskukseen ja sitten minä kilpailijakuljetukseen ja tukijoukot toiseen bussiin. Matka Valvatukselle meni tulevaa koitosta tuumaillessa tutun OTC -seurakaverin kanssa. Valvatuksella oli vuorossa pyörän varustelua ja viime hetken säätöjä, olipa siinä aikaa myös tankata ja ottaa yhteiskuvaa team Ainon kanssa. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.
Uinnin lähtöjen porrastaminen oli hyvä juttu, vaikkakin siitä huolimatta ryntäsin järveen n. 160 muun 35-39 -sarjalaisen kanssa. Kolmen minuutin välein tapahtuvat lähdöt kuitenkin luovat hieman enemmän tilaa alkuun.
Tuuli oli kohtuu kova ja aallokko sen mukainen. Valvatuksen vesi oli melkoisen sameaa (aallokko varmaan sekoitti pakkaa entisestään) ja väenpaljous, ruuhka ja aallokko tekivät tilanteesta jokseenkin kaoottisen. No, alku otettiin hissukseen omaa paikkaa hakien. Uinti ei missään vaiheessa ollut kovin rentoa, ja turhan monta poijua tuli kierrettyä aivan liian läheltä. Siinä sitten ruuhkassa tetsattiin ja yritettiin selvitä kohti seuraavaa. Rintauintia tuli harrastettua jonkin verran myös vaparin sijaan, varsinkin noiden poijujen lähistöllä.Uintiin oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus mennä jotain 40 - 45 minuutin väliin, mutta rantautumisen yhteydessä kelloa tuijottaessa totesin sen näyttävän 49 minuuttia ja risat. Eli ei ihan putkeen mutta perille päästiin. Nappasin varustepussin telineestä ja singahdin vaihtoalueelle releitä vaihtamaan. Siinä vaiheessa päässä alkoi tuntua huimausta ja oli pakko mennä hetkeksi kyykkyyn pää alhaalla jotta saatiin tilanne stabiloitua. Ilmeisesti korviin päässyt vesi teki tepposet ja tasapainoaisti kärsi siitä hetken. Pyöräilykamojen vaihto istuen onneksi auttoi ja pyörää kohti pääsin juoksemaan jo ihan hyvävointisen oloisena. Tukijoukoille tervehdykset ja eiku matkaan.
Juoksun vaihto tapahtui urheilutalon sisällä ja pakkasin numerovyölle geelejä matkaan. Tässä vaiheessa OTC:n tri-asun päälle vetäistiin sitten Vahvat Juoksijat paita myös :) Urheilutalolta ulos tultaessa on ensimmäisenä pieni mäki ja siinä sitten krampit iskivät kumpaankin etureiteen oikein big time. "Mitähän tästä oikein tulee" oli päällimmäinen ajatus siinä vaiheessa, mutta oli vakaasti päättäänyt vaikka kontata maaliin mutta kesken ei tätä enää tässä vaiheessa jätetä. Onneksi mukana oli merisuolaa jolla krampit sain pois, suolaa syötiinkin sitten tasaisesti koko juoksun ajan.Pyöräilyn polvikipu teki juoksusta melkoista puujalkameininkiä kun oikeaa jalkaa ei saanut koukistettua ja ensimmäisestä kierroksesta lähtien matkaa taitettiin sekä hölkäten että kävellen. Tasaisella pätkällä pysyi jotenkuten etäisesti jossain juoksua muistuttavassa tsydeemissä mukana, mutta ylä- ja alamäet oli pakko nilkuttaa kävellen. Onneksi juoksukierros oli lyhyt ja itseään pystyi psyykkaamaan ajatuksella että "eihän tässä tarvi juosta kuin neljä abt. vitosen lenkkiä" :) Tukijoukot myös kannustivat aina kun stadionille kurvattiin, se auttoi valtavasti. Joroisten kirkonkylän asukkaille lähtee myös iso kiitos mahtavast tsempistä! Juoksun huoltopisteillä otin aina vettä ja urheilujuomaa, geelejä meni reissussa 3 kpl. Juoksun aikana Alex Stubb oli kannustamassa oman maaliintulonsa jälkeen kanssakilpailijoita radan varrella ja hän totesikin meille että maalissa on sitten olutta :) Ajatus kylmästä huurteisesta auttoi jaksamaan kummasti.
Maaliin päästiin, loppuaika koko koitokselle 6h 55min. Olin ajatellut että hyvänä päivänä aika olisi saattanut asettua jonnekin 6h- 6h 30min välille, mutta jalkavaivojen ilmettyä seitsemän tunnin alitus oli sitten seuraava tavoite :) Järjestäjien onnittelujen jälkeen lampsin suoraan SPR:n ensiaputelttaan jossa sain polveen jääpaketin. Tämän jälkeen selviytymistelttaan nauttimaan virvokkeita ja Finisher -paidan noutoon.
Olo oli väsynyt, kipeä mutta onnellinen; ensimmäinen triathlon -kisa takana ja vieläpä Joroisilla! Kävin suihkun jälkeen hetken tunnelmoimassa stadionilla jonka jälkeen alkoikin sitten logistiikka -osio #2; kamojen keräys eri pisteiltä ja pyörän nouto.
Kaiken kaikkiaan kisasta jäi hieno fiilis, vaivoista huolimatta. Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja tunnelma mahtava. Ensi vuonna uudestaan!
Toim.huom 3.8.: kisojen jälkeen käytiin sitten Oulussa Special Biken bike fitissä tuunaamassa ajoasento kohdilleen, säädettävää löytyikin aika tavalla. Hyvä palvelu, suosittelen. Testilenkki uusilla säädöillä tänään näytti homman toimivan ja polvikipu pysyi poissa. Tästä on hyvä jatkaa.
